Henry T Lynch

PERIYTYVÄN SYÖVÄN PIONEERI ON POISSA

Syövän periytyvyyden tutkimuksen pioneeri Henry T Lynch kuoli 2. kesäkuuta 2019. Hän oli kuollessaan 91-vuotias. Poikansa Patrick Lynchin mukaan Henry jaksoi työskennellä lähes kuolemaansa saakka.

Henry Lynch pestautui 16-vuotiaana Yhdysvaltojen laivastoon ja ehti palvella laivastossa II maailman sodan aikana. Vuonna 1952 hän valmistui psykologiksi ja myöhemmin väitteli perinnöllisyystieteestä. Lääkäriksi hän valmistui 1960. Siirryttyään 1967 Greightonin yliopistoon Omahaan Nebraskaan hän alkoi kohdistaa tutkimuksiaan syöpäperheisiin, joissa oletti syöpäalttiuden periytyvän. Lynchin tutkimuksen kohteina olivat suvut, joissa esiintyi runsaasti samantyyppisiä syöpiä. Näihin aikoihin ja vielä pitkään sen jälkeenkin virallinen lääketieteellinen käsitys syövän syntymekanismeista kiisti periytyvyyden merkityksen. Lynchin tutkimusten ja yleisesti hyväksytyn teorian välinen ristiriita johti siihen, ettei hän saanut rahoitusta tutkimuksilleen.

Henry Lynch ehti kerätä paljon aineistoa syöpäperheistä ympäri maailmaa, ennen kuin geenitutkimus kehittyi ja näistä perheistä tunnistettiin periytyviä DNA-muutoksia. Ensimmäisen periytyvälle ei-polypoottiselle paksusuolisyöpä oireyhtymälle altistavan periytyvän geenivirheen onnistui löytämään suomalais-amerikkalainen tutkimusryhmä (johtajinaan professorit Albert de la Chapelle, Helsingin yliopisto ja Bert Vogelstein, Johns Hopkins University, Baltimore, U.S.A). Mm. Science- lehdessä julkaistut havainnot olivat osa nykyisin Suomen Akatemian Kasvaingenetiikan huippuyksikköä johtavan, akatemiaprofessori Lauri Aaltosen väitöskirjaa. Professori Albert de la Chapelle toimii nykyisin Yhdysvalloissa Columbuksen yliopistossa, ja hän sekä Suomen Akatemian että Yhdysvaltojen tiedeakatemian jäsen. Henry Lynch osallistui vastaavanlaisten periytyvien geenimuunnosten tunnistamiseen. Ihmisen genomin geenikartta valmistui lopullisesti vasta kymmenen vuotta myöhemmin, ja se käynnisti lääketieteessä "genetiikan aikakauden", joka vaikuttaa syöpätutkimuksen lisäksi lähes kaikkien tautien syntymekanismien ja riskitekijöiden tutkimukseen.

Edellä kuvatut geenitutkimukset nostivat Henry Lynchin tutkimukset yleiseen tietoisuuteen, ja hänestä tuli yksi maailman arvostetuimmista periytyvän syövän asiantuntijoista. Tätä edes auttoi hänen poikkeuksellinen ahkeruutensa ja kykynsä verkostoitua ympäri maailmaa. Henry sai pitkään työskennellä yhdessä vaimonsa Janen kanssa. Yhdessä he kiersivät maailmaa kongresseissa ja tutkimuskohteissa luennoiden ja keräten tietoja mahdollisuuksista kehittää syövän ehkäisyä ja diagnostiikkaa näissä suvuissa. Hänen tieteellisten julkaisujensa määrä on yli 800. Vuonna 2013 Periytyvän ei-polypoottisen paksusuolisyöpä oireyhtymän täyttäessä 100 vuotta, oireyhtymä nimettiin Lynchin syndroomaksi.

Suomessa Henry Lynch vieraili kahdesti luennoimassa. Minulla oli ilo vierailla juuri tärkeiden geenilöytöjen aikaan hänen kotonaan. Allekirjoittaneen vuonna 1987 julkaisema väitöskirja rohkaisi Henryn uskoa periytyvän paksusuolisyövän tutkimuksiin. Väitöskirjassa kuvatut 22 Lynchin syndrooma sukua olivat silloin suurin julkaistu aineisto maailmassa. Yhteistyömme jatkui vuosikymmenien ajan.

Henry Lynchin elämäntyön tavoitteena oli löytää ratkaisuja syövän ehkäisyyn. Viimeisinä vuosinaan hän sai iloita tiedoista, että Lynch syndrooman perineille on kehitteillä syöpää ehkäisevä rokotus.

Suomen Lynchin syndrooma tutkimusryhmä muistaa lämmöllä pitkäaikaista esikuvaansa ja tukijaansa. Olemme iloisia, että Henryn uraa uurtavaa työtä jatkaa hänen poikansa Patrick.

Jukka-Pekka Mecklin, Toni Seppälä, Lauri Aaltonen

Lynch syndrooma rekisteri ja -tutkimusryhmä